Sáhtát go don oažžut orrundoarjaga?

Orrundoarjja lea stáhtalaš doarjjaortnet. Ortnet galgá váikkuhit dasa ahte buohkat besset orrut oadjebasas ja bures.

Viessobáŋku ja gielda ovttasbarget ortnegiin. Gielda váldá vuostá ohcamuša ja registrere dan. Viessobáŋku meroštallá man olu don sáhtát oažžut orrundoarjjan ja dahká mearrádusa.

Don sáhtát oažžut orrundoarjaga jus don

• eat badjel 18 jagi boaris, it ge leat vuosttašgeardebálvalusas
• leat vuollil 18 jagi ja dus lea mánná

Mánát fásta juhkkojuvvon orrunsajiin

Jus dus lea mánná fásta juhkkojuvvon orrunsajiin, de mánná sáhttá leat mielde goappašiid váhnemiid orrundoarjjaohcamušas. Fásta juhkkojuvvon orrunsaji šiehtadus ferte leat registrerejuvvon Álbmotregistaris. Jus don leat jo ohcan orrundoarjaga ja dus lea mánná geas lea juhkkojuvvon orrunsadji mii ii leat mielde du ohcamušas dál, de don sáhtát lasihit máná ohcamuššii.

Leat go don dahje muhtun bearatgottis studeanta?

Studeanttain, ohppiin ja fidnoohppiin geain lea riekti Loatnakássa lotnii dahje stipendii, dábálaččat ii leat riekti orrundoarjagii. Dát gusto maiddái dalle jus don orut ovttas studeanttain/ohppiin.

Spiehkastagat studeanttaide, ohppiide ja fidnoohppiide

Dus sáhttá dattetge leat riekti orrundoarjagii vaikko vel oččošit loana dahje stipeandda Loatnakássas, jus don

• orut bearatgottis mas leat mánát vuollil 18 jagi
• leat váhnen ja orut ovttas badjel 18-jahkásaš mánáin gii studere
• oaččut buohcanbeaiveruđaid (AAP), gealbudandoarjaga, oahpistandoarjaga, bargonávccahisvuođaoaju dahje dievasmahtti doarjja bargonávccahis báhtareddjiide
• váccát vuođđoskuvlla (1.–10. luohkká)
• leat álgán joatkkaskuvlla dan jagi go devdet 25 jagi dahje maŋŋelat, ja dus lea «ollesolbmoriekti» ohppui
• válddát oahpu oassin bargoguovdásaš doaibmabijuin ovttasráđiid NAV:in dahje gielddain. Don fertet dokumenteret ahte oahppu lea bargoguovdásaš doaibmabidju, jus it oaččo gealbudandoarjaga, buohcanbeaiveruđaid, oahpistandoarjaga dahje bargonávccahisvuođaoaju.

Jus dus ležžet gažaldagat studeanttaid ja orrundoarjaga birra, de sáhtát váldit oktavuođa gielddain.

Eretorru studeanta dahje oahppi

Studeanttat ja oahppit geat eai oro ruovttus, eai galgga váldot mielde orrundoarjjaohcamuššii.

• Jus studeanta lea dieđihan fárrema Álbmotregistarii, de don sáhtát ohcat elektrovnnalaččat go fárren lea registrerejuvvon.
• Jus studeanta ii leat dieđihan fárrema ja sus ain leat čanastat ruktui, de don fertet ohcat bábirhámis ja bidjat mielddusin dieđuid geat bearatgottis lea eretorru studeanta dahje oahppi.
• Don sáhtát maiddái dokumenteret gos studeanta dahje oahppi orru – ovdamearkka dihtii láigošiehtadusain oahppobáikkis.

Muitte dieđihit go studeanta dahje oahppi fárre ruoktot fas.

Buot lanjat ásodagas gos don orut, fertejit leat dohkkehuvvon bissovaš orrumii.

Ásodagas galgá maiddái leat

• sierra boađáhat
• sierra basadanlatnja ja hivsset
• gievkkan
• vuoiŋŋastanvejolašvuohta

Don it oaččo orrundoarjaga

• barttaide
• pensionáhtaide
• hospitsaide
• ásahusaide
• ealáhusopmodagaide
• eará ovttadagaide mat eai leat dohkkehuvvon ásodahkan

Orrunkollektiiva

Jus don orut orrunkollektiivvas, de dus dábálaččat ii leat riekti orrundoarjagii.

Orrunkollektiiva mearkkaša ahte ássit eai gula seamma bearatgoddái, ii ge sis leat oktasaš ekonomiija. Ustibat, irggit/moarsit dahje eanet geat orrot ovttas ja juogadit ruovttudoalu, rehkenastojit oktan bearatgoddin, eai ge sáhte oažžut orrundoarjaga sierra. Dalle fertebehtet sáddet dábálaš orrundoarjjaohcamuša.

Dus sáhttá dattetge leat riekti orrundoarjagii jus gielda, fástadoavttir dahje eará dokumentere ahte don orut kollektiivvas danne go don

• leat báhtareaddji
• dárbbašat bálvalusaid mat leat čadnon ásodahkii, dahje
• leat dearvvašvuođasivat dahje sosiála sivat orrut kollektiivvas

Gáibádusat orrunkollektiivii

• Orrunkollektiiva ferte leat dohkkehuvvon jagimiehtásaš ásodahkan.
• Latnja dahje lanjat maid don láigohat, galget leat dohkkehuvvon beaivelatnjan.
• Dus ferte leat gievkkan ja basadanlatnja ja vuoiŋŋastanvejolašvuohta.
• Ásodat ferte heivet dasa ahte eambbosat orrot ovttas, ja heivet du dárbui.

Jus orrunkollektiivva eaiggát ieš orru ásodagas ja láigoha lanja gos lea gievkkan ja basadanlatnja, de dat rehkenasto láigolatnjan, ii ge orrunkollektiivan. Erenoamáš dilálašvuođain sáhttá dattetge dohkkehuvvot orrunkollektiivan jus don dearvvašvuođasivaid dahje sosiála sivaid geažil fertet orrut aitto doppe.

Ná ozat orrundoarjaga jus orut kollektiivvas

• Deavdde orrundoarjjaohcamuša
• Deavdde orrunkollektiivaskovi
• Sádde skoviid gildii poastan, dahje elektrovnnalaččat jus gielda fállá sihkkaris sisasáddema.

Dokumentašuvdnagáibádusat ohcamušas

• Bija mielddusin ollislaš láigošiehtadusa mii čájeha man olu don mávssát stohpoláigun mánnui.
• Almmut jus dus lea gulahallanolmmoš gielddas gii sáhttá duođaštit dárbbu orrut kollektiivvas, dahje
• bija duođaštusa fástadoaktáris, psykologas dahje eará dikšus gii duođašta ahte don orut kollektiivvas dearvvašvuođasivaid dahje sosiálafágalaš sivaid geažil.

Mat rehkenastojit sisaboahtun?

Mii rehkenastit sisaboađuid buohkain geat leat badjel 20 jagi. Opmodat rehkenasto go lea deavdán 18 jagi. Sisaboađut ovdal vearu dat geavahuvvojit meroštallamis.

Mii váldit mielde dáid sisaboađuid:

• Mánnosaš sisaboađuid nugo bálkká, penšuvnna, oaju ja eará
• Ealáhussisaboađuid
• Kapitálasisaboađuid
• Olgoriikkasisaboađuid
• Sisaboađuid vearohis láigoheamis
• Netto opmodaga

Jus don mávssát vearu opmodagas mii gullá du mánnái, de guođe dán opmodaga ja dinestusa – nu guhká go opmodat lea registrerejuvvon máná nammii.

Dát sisaboađut eai leat mielde meroštallamis:

• Mánáidoadju
• Váhnenmáksámuš
• Ekonomalaš sosiálaveahkki
• Reaidadoarjja
• Doaibmabidjoruđat
• Háválisdoarjja bárdnama dahje adopošuvnna oktavuođas
• Doarjja mánnágehččui
• Vuođđo- ja veahkkedoarjja
• Vearroruđat

Mat rehkenastojit orrungollun?

Maid orrungoluid mii váldit mielde, lea du eaiggátdili duohken ásodahkii.

Láigohuvvon ásodat

• Stohpoláigu
• Mearriduvvon submi liggemii, jus dat ii leat oassi stohpoláiggus

Ásodatsearvi, ásodatovttasoamastus, oasuslanjadat dahje obligašuvdnalanjadat

• Oktasašgolut
• Ásodatloana reanttut ja oassemáksimat
• Mearriduvvon submi liggemii, jus dat ii leat oassi oktasašgoluin

Sierrastohpu

• Ásodatloana reanttut ja gessosat
• Vejolaš eanaláigodivat
• Gielddalaš divadat
• Mearriduvvon submi liggemii

• Logge sisa ja oza ássandoarjaga
• Bija mielddusin dárbbašlaš dokumentašuvnna
• Sádde ohcamuša ovdal áigemeari (25. beaivvi mánus)

Jus fertet ohcat bábirhámis, de sáhtát viežžat skoviid dáppe:

Ohcanskovvi ássandoarjja – girjegillii (PDF)

Ohcandoarjja ássandoarjja – ođđadárogillii (PDF)

Ohcanskovvi ássankollektiiva – girjegillii (PDF)

Ohcanskovvi ássankollektiiva – ođđadárogillii (PDF)

Sáhtát maiddái oažžut skovi gielddas.

• Dus lea menddo alla sisaboahtu
• Don it leat dieđihan fárrema Álbmotregistarii
• Ohcamušas váilot dokumentašuvnnat dahje dieđut.
• Don dahje earát bearatgottis ehpet leat doarjjavuoigatvuođalaččat.
• Du ásodat ii deavdde gáibádusaid.

Jus dutnje mieđihuvvo ohcamuš

Don oaččut mearrádusa ja máksima 20. beaivvi mánu maŋŋá go ohcet. Jus 20. beaivi lea vahkkoloahpa dahje bassebeaivvi alde, de oaččut ruđa maŋimuš bargobeaivvi ovdal.

Mearrádus sáddejuvvo digitálalaččat. Jus háliidat mearrádusa bábirhámis, de fertet várašit digitála poastta vuostá (norge.no).

Ohcamuš fievrriduvvo automáhtalaččat boahtte mánnui.

Jus dutnje biehttaluvvo ohcamuš

• Biehttaleami vuođuštus čuožžu mearrádusas.
• Don sáhtát váidit golmma vahku siste.
• Jus oaččut biehttaleami danne go sisaboahtu lea menddo allat ovtta mánu, de ohcamuš fievrriduvvo automáhtalaččat boahtte mánnui. Jus oaččut biehttaleami golbma mánu maŋŋálaga menddo alla sisaboađu geažil, de fertet ohcat ođđasit.

Don fertet dieđihit rievdamiid

Don fertet dieđihit jus dieđut maid leat almmuhan iežat ohcamušas, rivdet. Jus don fárret, de fertet sáddet ođđa ohcamuša.

Don fertet dieđihit jus:

• muhtun fárre du ásodahkii dahje olggos ásodagas
• sisaboahtu rievdá
• netto opmodat rievdá
• orrungolut rivdet
• muhtun bearatgottis šaddá studeantan
• muhtun bearatgottis álgá vuosttašgeardebálvalussii dahje loahpaha dan
• oaččut ođđa kontonummara

Don sáhtát rievdadit dáid dieđuid «Min bostøtte», mii lea du digitála bálvalus. Don sáhtát maiddái dieđihit rievdamiid birra gildii.

Ekonomalaš sosiálaveahkki

Jus don ozat ekonomalaš sosiálaveahki, de dábálaččat gielda gáibida du ohcat ássandoarjaga. Jus dus lea riekti ássandoarjagii, de submi gessojuvvo ekonomalaš sosiálaveahki meroštallamis. Gielda sáhttá maiddái máksit ollislaš ekonomalaš sosiálaveahki ja oažžut ássandoarjaga máksot gildii.

Vaikko vel gielda oččoš ássandoarjaga, de lea dus ovddasvástádus dasa ahte dieđut du birra leat riekta.

Beaiveruđat ja buohcanbeaiveruđat (AAP)

Dus sáhttá leat riekti ássandoarjagii go oaččut beaiveruđaid dahje buohcanbeaiveruđaid (AAP). Goappašat addosat máksojit juohke 14. beaivvi. Mánuin goas leat golbma máksima, de dušše guokte goalmmádasa sisaboađus lohkkojuvvojit go meroštallat ássandoarjaga.

Don sáhtát addit fápmudusa muhtumii geasa luohtát.

Son guhte oažžu fápmudusa, sáhttá

• ovddastit du gulahaladettiin gielddain ja Viessobáŋkkuin
•  beassat geahččat dokumeanttaid
•  váidit du ovddas

Fápmudus bistá gitta jagi, ja don sáhtát goas ihkinassii geassit dan ruovttoluotta. Don sáhtát maiddái addit ráddjejuvvon fápmudusa.

Don fertet bidjat mielddusin kopiija pássas, vuodjinkoarttas dahje eará gustovaš legitimašuvnnas mii čájeha du vuolláičállaga.

Ássandoarjja fápmudus - girjegillii (PDF)

Ássandoarjja fápmudus – ođđadárogillii (PDF)

Dutnje gii leat váldeguoddi dahje válddálaš

Jus leat ohcci váldeguoddi dahje válddálaš, de fertet sáddet fápmudusa gieldda dahje gávpotoasi ássandoarjjakantuvrii.